Viherjätteen ja omenoiden hapatusta, se on helppoa! Siihen hommaan et tarvitse muuta kuin aktiivista Tohtorin EM®a Mikrobiliuosta. Unohda siis biohiilet, melassit ja muut ainekset jotka häiritsevät hapatusta. Pelkkä EM®a riittää!

Mitä tapahtuu kun säkissä hapattaa (fermentoi) puutarhan tuottamat viherjätteet, kuten ruohoa, nurmikonsilppua, lehtiä, omenoita taikka rikkakasveja? Sisältö hapatetaan EMa Mikrobiliuoksella, eli säilötään fermentoimalla joten se toimii samalla lailla kuten bokashiämpäri keittiössäsi.

Vanha käytetty multasäkki sopii erinomaisesti hyötykäyttää viherjätteiden ja omenoiden hapatuksessa. Multasäkissä hapatetaan ainekset ilmatiiviisti, joten jäte fermentoituu, eikä muutu mullaksi. (Bokashiämpärissäkään ei tapahdu muuta kun hapattamista, se ei muutu mullaksi siinäkään.)

Eri hapatusaikoja on annettu erilaisille materiaaleille. Rikkaruohoja suositellaan hapattaamaan jopa pari kuukautta, mutta tässäkin on hyvä muistaa että esim rikaruohon lehdet mahdollisesti tarvitsevat vain parin viikon hapatusaikaa, kun taas sen juuret vaatii enemmän, ja siemenetkin samasta syystä. Syy turvalliseen ”kahden-kk”-ajalle, on se että ihmiset eivät vahingossa hapattaisivat liian lyhyen ajan, jolloin olisi riski että rikkaruoho alkaa itäämään multatehtaissa.

Joten, suositusten mukaan mennään!

HAPATUSOHJEET

Laimennus 1/10 – 1dl EM®a Mikrobiliuosta yhteen litraan vettä

Käyttö 1/100 – 1 litra laimennettua liuosta → 100 litraan materiaan

HAPATUSAJAT – suositukset

• Viherjäte, (naatit, tuore viherjäte) hapatus 2 viikkoa.
• Nurmikonsilppu, ruoho, puiden lehtiä (viherjäte), 2 viikkoa.
• Säilörehu, 1 viikko.
• Omenoiden hapatus, 2 viikkoa tai talven yli jyrsijäsuojattuna.
• Rikkaruohoja, (siemenet, juuret) minimi 6-8 viikkoa.
• Hevosenlanta, (muu lanta) minimi 6-8 viikkoa, tai talven yli.

Kaiken voi hapattaa talven yli, tällöin pussin olisi hyvä olla tiivis ja erityisesti omenoiden kohdalla jyrsijäsuojatussa paikassa. Huomioi että omenabokashi saattaa valuttaa nesteitä pussin läpi. Omenabokashin valmistuttua, se laitetaan joko jyrsijässuojattuun multatehtaaseen tai kompostoriin mullan kanssa, jossa se turvallisesti muuntuu mullaksi.

Kun viherjäte on hapattunut valmiiksi, se laitetaan joko multaan multaantumaan tai käytetään katteena. Tällöin on hyvä muistaa että se on hapanta alussa, jolloin voi varoa kasvien runkoja.

HUOM
Jos vain sulloo säkkiin kaikenlaista muuta materiaa, (multaa, risuja, soraa..jne) ja annetaan seistä talven yli, se on vain kuin mikä tahansa tavallinen komposti. Jos tavalliseen multa-viherjäteseokseen lisätään EMaa, sadaan aikaan hieman nopeutettu multaantuminen. Ei siis hapatusta, joka toisi enemmän lisäarvoja lopputulokseen. Viherjätteen bokashihapatukseen ei siis kuulu laittaa multaa mukaan!

KERRATAAN VIELÄ MITEN TEHDÄÄN SÄKKIBOKASHIA:

Tarvitset:

• 1dl Tohtorin EM®a Mikrobiliuosta
• 1 litra vettä
• viherjätettä/omenoita tms
• tyhjiä multasäkkejä tai tynnyrin/sankoa tiiviillä kannella

Tätä määrää valmista seosta kastellaan per 100 litraa tiiviisti paineiltua jätettä. (vertaa: 2 x 50L multasäkkiä)

Laimennus on aina 1/10 (eli yksi desilitra EMaa yhteen litraan vettä).

VINKIT FERMENTOINTIIN

• Kastele viherjäteaines tai kottikärryssä lapiolla pilkotut omenat tasaisesti laimennetulla EMa-laimennoksella, niin että aines kostuu kauttaaltaan ja mikrobiliuos levittyy kaikkialle.

• Tätä voi tehdä ensin kottikärryssä; aines sinne, (lapiolla pilkkominen tarvittaesssa) ja kastellaan, sekoitellaan kunnolla ja sitten pussitetaan suoraan säkkiin.

• Tai, voi laittaa muutaman lapiollisen säkkiin, kastellaan vähän kastelukannulla, lisätään taas ainesta, kastellaan, lisätään, kastellaan jne.. kunnes säkki on täysi.

• Kierrätään pussin suu tiukasti kiinni, kiepautetaan ne ylösalaisin että pussin suu jää alas, ja pussit laitetaan varjoisaan ja suojattuun paikkaan, (omenoille jyrsijäsuojattu kompostori toimii hyvin).

• Fermentoidaan pussit vähintään pari viikkoa; kun viherjäteaines koostuu enimmäkseen nurmikonsilpusta, syksyn lehdistä, naateista ja sen sellaisesta.

• Rikkaruohoja ja -juuria kannattaa hapattaa mahdollisimman tiiviisti ja vähintään pari kuukautta.

• Muistathan, että jos hapatat omenaa niin suojaat säkit jyrsijöiltä, esimerkiksi laitat suljetut pussit laatikkoon, globekompostoriin tai muuhuun jyrsijäsuojatttuun paikkaan.

• Kääntäminen. Anna pussin seistä päivän ja käännä se ylösalaisin. Tee sama seuraavana päivänä ja anna sitten säkin olla rauhassa. Kääntämistä ei tarvitse tehdä mutta itse tykkään ajatella että liialliset EMa-nesteet käyvät vetovoiman takia pari kertaa säkin läpi ja sekoittuvat paremmin materiaaliin.

• Jos viherjäteainekset ovat kovin kuivia, niitä voi kostutella ensin vedellä tai käyttää enemmän mikrobiliuos-seosta.

• Voit käyttää hapatukseen myös kannellista tynnyriä tai sankoa!

Hyviä hapatushetkiä!