– ”Nokkosvesi joka ei haise? Ei voi olla, en usko..”

– ”Usko pois vaan. Tehtiin lasten kanssa nokkosvesilannoitetta ja sen valmistuttua pyysin heitä haistelemaan. Molemmat sanoi että tuoksuu ihan äidin mustaherukkamehulle..” 🙂

EM-mikrobeilla voidaan fermentoida myös yrttejä, nurmikonsilppua, peltokortetta ja muita lehtivihreitä. Tässä kerromme miten fermentoidaan nokkosia.

Jotta saataisiin lannoitetta nestemuodossa, sitä tehdään vedessä. EMa imee ravintoaineet nokkosista niinkuin ämpärissäkin tapahtuu biojätteille. Tässä ei valuteta nestettä kuin bokashiämpärissä joka kolmas päivä, vaan sitä käytetään ns lopputuotteena joka vielä laimennetaan reilusti.

Fermentoidun (hapatetun) ja tavallisen (mädännetyn) nokkoslannoitteen välillä on suuri ero.

Jos laitat nokkoset veteen ilman fermentoivia bakteereja mukaan, seos alkaa käydä ja sen pH laskee ja sitoo ja tuottaa ravinteita niin että kasvien osat hajoavat mädäntyen ja nesteessä on vain jonkin verran ravinteita mutta erittäin vahva ja inhottava haju.

EM mikrobit tekevät aina positiivisen vaikutuksen kaikkeen. EM:ssä on erityisiä tehokkaita mikro-organismeja, jotka fermentoivat ja luovat kasviravinteita. Lisää mukaan ruokosokerimelassia tai melassia, siirappikin käy (ja jopa ruokosokeria ja viimeisenä sokeri, jos sinulla ei ole ruokosokerimelassia) jotta maitohappobakteerit saavat ravintoa mitä ne tarvitsevat pH-arvon alentamiseksi (tuottamalla maitohappoa).

Tässä täytyy huomioida, että parasta olisi se ruokosokermelassi johon mikrobit ovat jo tottuneita jotta käyminen olisi optimaalista ja jotta lopputulos säilyisi mahdollisimman hyvin. Nokkosveden teossa ei ole ihan niin tarkkaa, kuin esim jos aktivoi omaa EMaa EM Kantaliuoksesta.

Toinen hyvä huomio on että, miettii minkälaista melassia käyttää. Emme suosittele käyttämään sokerijuurikkaasta tehtyä melassia, mahdollisen klopyralidi-kontaminaation takia. Sokerijuuikasmelassi on yleensä hevosten rehussa käytettä tuote, myydään suuressa ämpärissä. Sen mahdollisesti sisältämät klopyralidijäämät ovat sallittujen raja-arvojen sisällä, elintarvikelainsäädännössä, mutta, ovat liian suuret määrät esimerkiksi tomaateille, jotka ottavat nokkiinsa jo erittäin pienistä määristä. Täten, suosittelemme käyttää Tohtorin EMaa sekä Tohtorin Luomumelassi joka on klopyralidivapaata ja rikitöntä melassia ja soveltuu kasviviljelyyn erittäin hyvin, myös mineraali- ja hivenaineiden takia.

MITÄ EROA ON HAISEVAN JA TUOKSUVAN VÄLILLÄ?

Mädättämismenetelmällä tehty nokkosen lannoitevesi:

• suuri osa typestä on vapaana vedessä, ammoniakin muodossa
• ei voida varastoida ilman hajua
• varastoitava hapettomasti, jos haluat pitää ravinteet (ammoniakki)
• mädäntämisen aikana muodostuu eniten ammoniakkia
• laimennetaan 10 kertaa, suoravaikutteinen typpi, varo yliannostusta!
• Suoravaikutteinen typpi houkuttelee etanoja ja kärpäsiä

Hapattamismenetelmällä tehty nokkosen lannoitevesi:

• pieni määrä muodostunutta ammoniakkia sitoutuu veteen, jos sen pH on alhainen
• tuoksuu hyvältä, jos sen pH on alhainen (onnistunut hapatus)
• voidaan säilyttää pitkään ilman pahoja hajuja, jos varastoidaan ilmatiiviissä astiassa, jotta pH pysyy alhaisena
• EMan mikro-organismit voivat muodostaa muita ravintoaineita nokkosten fermentoinnin, kuten vitamiineja, entsyymejä, hivenaineita, ja siten käyneestä nokkosvesilannoitteesta tulee kasveille hyödyllisempää ja se antaa enemmän kukintaa verrattuna mädäntyneeseen nokkosvesilannoitteeseen
• laimennat 100 kertaa, eli erittäin riittoisaa (ei siis 1/10 kuten tavallista haisevaa joutuu laimentaa)
• koska ravintoaine on sidottuna (ammoniakki), se ei houkuta etanoita ja kärpäsiä paikalle

Miten tehdään mustaherukkamaistuoksuinen nokkosvesilannoite?

OHJEET

• Täytä ämpäri nokkosilla ja lisää vettä, 10 litraa.
• Lisää 2 dl Tohtorin EMaa ja 2dl melassia.
• Sekoita seos.
• Paina nokkoset nestepinnan alle.
• Sulje kansi ja anna fermentoitua 10-14 päivää.
• Siivilöi nokkosia pois (tai valuta neste hanalla) ja laimenna nokkosvesi suhteessa 1:100. (eli 10 litran vesikannuun laitat 1 dl nokkosvettä)
• Säilytä nokkosvesilannoite viileässä paikassa, varjossa.
• Yritä käyttää seosta sesongin aikana, mutta loput voi kastella ulos multaan tai maahaan missä ei mikään enää kasva. Pienen osan voi säästää kevätkylvöihin.
• Miten kauan nokkosvesi säilyy, on vaikeaa sanoa tarkkaan. Suositus on tottakai että tekee pieniä annoksia tarvittaessa, jotta on mahdollisimman tuoretta.
• Kokemustemme mukaan nokkosvesi kuitenkin säilyy sesongin ajan, tai vähintään puoli vuotta.
• Jos fermentoitu nokkosvesilannoite alkaa haisemaan tai homehtuu, on parempi hävittää ja tehdä uutta.

NÄIN ME TEHTIIN

Me keräsimme sangollisen nokkosia ja tyhjensimme ne bokashiämpäriin. Lisäsimme sangollisen vettä. Teimme EMa -melassiseoksen ja laitoimme sen nokkosten sekaan. Painelimme ne löysästi kepillä pohjaa vasten ja sekoitettiin.

Annettiin seoksen käydä 10 päivää. Ämpäri seisoi ulkona, auringolta suojattuna.

Tuoksu on… aaah… mustaherukkainen. Ei ollenkaan paha!

• Valutetaan nokkosvesilannoite bokashiämpäristä.
• Näyttää juoksevalta kinuskilta ja tuoksuu hyvälle.
• Sitä voi käyttää osan heti ja jättää vaikka loput bokashiämpäriin käymään vielä.
• Voit myös valuttaa muovipulloihin (ei lasisiin jos saattaa alkaa käymään) ja säilytä viileässä paikassa auringolta suojattuna.

Tämän fermentoituneen hyväntuoksuisen nokkosvesilannoitteen voit käyttää kaikille kasveille jotka tarvitsevat typpeä. Nokkoset ovat täynnä typpeä, ja fermentoimalla saat kaiken hyödyn irti niistä, sekä typpi, mutta myös aktiiviset mikrobit vaikuttavat mullassa.

Lisämällä esim peltokortetta nokkosten sekaan, saat pii mukaan lannoitteeseen. Muita hyviä yrttejä voi laittaa sekaan, antamaan lisää potkua.

• Laimenna 1/100, eli 1 dl sekoitetaan 10 litraan vettä.
• Huonekasveille voit laimentaa enemmän, teelusikallinen sekoitetaan yhteen litraan vettä. (1/200)

Bokashitohtorin vinkit liikalannoitukseen

• Muista laimentaa valmis nokkoslannoite veden kanssa ohjeidemme mukaan, koska liika typpi rehevöittää kasvia, eli lehdet kasvavat suuriksi ja tummanvihreiksi.
• Liikalannoituksessa ne ehkä näyttävät ensin kyllä hyvinvoivilta, mutta sitten alkaakin ongelmia tulla kun kukinta heikkenee ja satoa ei tule.
• Ovat myös alttiimpia kasvitaudeille, sadon laatu heikkenee ja sato kypsyy myös hitaammin, eli kasvukausi pitenee..
• Fermentoidun nokkosvesilannoitteen laimennussuhde on 1/100, eli desilitra nokkosvettä / 10L kastelukannu.
• Tämä tarkoittaa että jos teet 10L nokkosvettä saat 1000L nokkosvesilannoitettua kasteluvettä!!

Pinaattiviljely.